Saunavihdat
1. Lapsoset ketterät kotihaastakoivusta oksat taittaa.Noistapa nopsilla käsillänsäsaunahan vihdat laittaa.:,: Lauteilla saunan kotoisentaas illalla kylpy maittaa. :,:
2. Pehmyt on lapsista aina vihta,äiti jos vihtomassa.Lämpöinen löyly on kotisaunan,toisin on vierahassa.:, : Jospahan säilyis äidin lapsetkylmältä maailmassa.:,:
Nokiset kehykset. Rantakoivun välistä kimalteleva veden pinta.Savusaunan akustiikka. Puhtaan hiljaisuuden katkaisevat sihahtavat kivet. Vasta alkaa viuhumaan hämärässä pitkin kiiltävien kehojen pintoja. Eletään juhannuksen jälkeistä aikaa. Koivu tietää, että ensimmäinen täysikuu juhannuksen jälkeen on Suomen luonnon valoisinta aikaa. Silloin on kaikki valon energia ja maaperän voimat tiristetty klorofyllinä lehtiin. Silloin tehdään vihdat, joilla tuo energia on saunottu sisään suomalaisuuden luihin ja ytimiin.
Vihdan tekemisen taito ja kulttuurin mukana kulkevat tarinat värittävät suomalaista saunakulttuuria. Lapsena teimme paljon vihtoja. Isä teki vihtoja myös kotipihan tammesta, jossa lehdet säilyvät pidempään. Tulipa kokeiltua kuusi- ja mäntyvihtaakin. Lopulta vain mielikuvitus on rajana vihtojen tekemisessä.
Kun kimaltelevat koivut alkavat olemaan syvän vihreissä väreissä, mieli saa hetkeksi rauhoittua keskikesän luonnon lailla. Hetki kylläisenä kevään aherruksen jälkeen. Laulu kutsuu laittamaan leppää pesään ja saunoja lämmittämään. Nautitaan hedelmistä… Sauna on tarjonnut aina suomalaisille ehdotonta tasa-arvoa vaalivan foorumin. Nyt juhlavuonna haluamme vetää lipun salkoon suomalaisen saunan kunniaksi.
