276 Jeesuksesta laulan
1. Jeesuksesta laulan, / Jeesuksesta vaan, / jolta syyni suuret / anteeks sain ja saan, / jolta syyni suuret / anteeks sain ja saan.
2. Hän mun syyni suuret / poisti verellään, / otti synnin orjan / armoon, elämään, / otti synnin orjan / armoon, elämään.
3. Katkoi verkot valheen, / kahleet kuoleman, / vangin vapautti, / laps oon Jumalan, / vangin vapautti, / laps oon Jumalan.
4. Lapsi oma Herran, / taivaan kuninkaan, / kruunun perin kerran, / valtakunnan saan, / kruunun perin kerran, / valtakunnan saan.
5. Pääsen asukkaaksi / kultakaupunkiin, / viedään vierahaksi / häihin iäisiin, / viedään vierahaksi / häihin iäisiin.
Simo Korpela 1913. Virsikirjaan 1986.
Mitä siellä golgatalla lopulta tapahtui? Sitä mietin, kun ajattelen kristinuskon keskeisintä tapahtumaa.
Sitä tapahtumaa johon päättyi yksi luku siinä tarinassa, joka alkoi Betlehemin tallissa jokseenkin hämärissä olosuhteissa. Tuon kertomuksen vaiheissa seikkailtiin erityisen ihmisen mukana, joka levitti loputtomasti hyvää ympärilleen. Hän eli koko elämänsä virheettömänä, mutta sai kuitenkin kokea raakaa väkivaltaa ja ihmisten lasettaman kuolemantuomion. Suuri ihmisjoukko päätti lopulta naulata ristille täysin virheettömän kaverin. Sellaisia me ihmiset joskus olemme. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja on vaikea toimia omantunnon mukaan. Kaikesta huolimatta viimeisinä sanoina hän pyysi Isää antamaan heille anteeksi. Hän ei jäänyt siihen enää kuuntelemaan anteeksipyyntojä. Kaikki syyt ja selitykset jäivät ihmisten tunnolle. Ehkä joku on saattanut kysyä itseltään miksi teimme näin?
Tällaisia ajatuksia nousee mieleen, kun koittaa löytää selitystä kristinuskon tärkeimpään tapahtumaan.
Jeesuksen viimeiset sanat avaavat tien mietiskelemään miten selviämme oman heikkoutemme kanssa.
Tämä virsi vahvistaa kuvaa, jossa meidän mielipiteillä ei ole juurikaan painoarvoa luojan edessä. Virsi antaa selkeän lupauksen, että rauhan voi löytää uskomalla ne viimeiset sanat. Ne viimeiset sanat, jotka kuuluvat jotenkin näin vapaasti tulkittuna.
-Antakaa anteeksi katkeruudet, vihat ja ihan kaikki kaikille ihmisille. Antamalla toiselle kaikki anteeksi samalla hyväksyy kaiken tapahtuneen ja ottaa sitä kautta täyden vastuun omasta tilasta ja tekemisistä.
Anteeksi antamalla voi löytää rauhan itsessä. Näin voi löytää jopa iankaikkisen rauhan. Millaistahan se voisi olla ja mitä jos se onkin jo täällä?
