Maria, Herran piikanen
Laulun sanoitus vaatii pysähtymään hetkeksi niiden äärelle. Palatessa riveille aina uudestaan ajatukset voivat porautua yllättäviin maisemiin. Elämän tarkoitusta etsiessä saattaa löytää itsensä mietiskelemästä maailman syntyä. Luomiskertomus huipentuu, kun ihminen ilmestyy planeetalle. Lapsen syntymässä luomiskertomus jatkuu ja on läsnä meidän keskuudessamme niin kauan, kuin ihmisiä on maan päällä. Lapsen syntyminen muuttaa aina elämää tuoden mukanaan myös vastuuta. Milloin ihminen on valmis äidiksi tai isäksi? Tuon kysymyksen äärellä jää aina kysymyksiä myös avoimeksi. Taisi jäädä Mariallakin..
Piirtyy silmiin kuva. Seisomme rivissä ja laulamme tätä herkkää laulua. Pelkästään ykköstenoreilla on 36 lasta. Monet heistä ovat vielä kotona, osa jo siirtynyt oman katon alle. Se tiedetään, että sisältöä ja iloa tuovat lapset ansaitsevat paljon myös huolenpitoa ja tukea. Pienimpänä haasteena vanhemmilla ei varmasti ole hyvän esimerkin antaminen. Liekö näissä liekeissä kirkastunut tuo täyteläisen heleä ykköstenorien tavaramerkki?
Mitä itävaltalaisen kansanlaulun sanoilla halutaan viestiä? Helppo olisi joulun ajan teksteissä tarttua mankeliin, joka pyöriessään toistaa, että niin se on Mariakin jaksanut jne. Toisinaan löytää itsensä ruusupensaikosta, missä ei ole kukan kukkaa. Puhelimet ja somet pyörittävät isoa ratasta työntäen piikkejä pinnan alle milloin työhuolissa, milloin väsymyksessä tai sokaistuneen mielen ahdistuksessa.
Laulun sanat tarjoavat yllättävää ratkaisua: kun yksi mies kävelee metsän halki, ovat kaikki hommat kerralla kunnossa. 
Ihminen pahuudessaan ja maailma sattumuksissaan yrittää huolehtia, ettei elämämme olisi liian hauskaa ja helppoa. Siksi hyvinvoinnista huolehtiminen ja puitteiden luominen lähtee omista valinnoista. Elämän tarkoitus ei liene räpistely ruusupensaissa. Minun ei tarvitse omaehtoisesti kulkea samoissa haasteissa, kuin Jeesus ja Maria. Sen sijaan saan poimia heidän esimerkistään ne parhaat hedelmät. Nöyryys ja jostakin asemasta luopuminen, matka ruusupensaikon läpi on asenne, joka palkitsee raikkailla metsän antimilla: Kaikki ruusut puhkeavat. 
Maria, Herran piikanen.
Kyrie eleison.
Käy halki ruusupensaikon,
joka vailla lehvää, kukkaa on.
Jeesus ja Maria.
Maria, Herran piikanen.
Kyrie eleison.
Ketä kantaa alla sydämen?
Pyhää Vapahtajaa ihmisten.
Jeesus ja Maria.
Maria, Herran piikanen.
Kyrie eleison.
Näin metsän halki kulkeissaan
saa kaikki ruusut puhkeemaan.
Jeesus ja Maria.
Suom. sanat Anna-Maija Raittila